Elokuun parhaat

Elokuu lähenee loppua kohti. Nyt on hyvä hetki katsoa elokuuta taaksepäin ja nostaa sieltä ne omat elokuun parhaat.

Elokuun paras ja niin ihana päivä oli meidän, lasten ja lastenlasten yhteinen päivä. Tilattiin pizzaa ja  juotiin täytekakkukahvit. Meillä oli niin hauskaa, etten muista milloin olisin nauranut niin paljon. 

Toinen ihana päivä oli ystävän kanssa vietetty päivä lapsuus- ja nuoruusmaisemissa Äänekoskella. Kierreltiin tuttuja paikkoja ja muisteltiin hetkiä 50 - 60 vuoden takaa. Oltiin jo silloin parhaat ystävykset. Paljon oli paikat muuttunut, mutta paljon löytyi vielä tuttuja paikkoja. Kuvakollaasin ylimmän rivin mänty oli edelleen paikallaan. Sen oksien haaroissa istuttiin usein.

Kivoja on ollut myös miehen kanssa tehty lähimatkailu. On löydetty monta uutta mielenkiintoista paikkaa ihan lähialueilta. On käyty museoissa, kesäkahviloissa ja nähtävyyksillä. Ajoreiteiksi on valittu pienet tiet, mitkä kulkee maaseudun läpi ja usein järvimaisemissa.

Kotikaupungilla tehdyistä kävelylenkeistä olen nauttinut myös kovasti. Kuvakollaasin alimman rivin kuvat on näiltä reissuilta. Viimeisimmässä kuvassa on Pieksämäen lukion kaunis rakennus. Rakennus on valmistunut 1929 ja se edustaa 1920-luvun klassismia.

Kotoilu on aina ihanaa. Kaikenlaista on tullut puuhailtua kotona. Äänikirjoja olen kuunnellut useamman. Esimerkiksi Elina Hirvosen kirjoittamasta kirjasta Katri Helena Laulaja pidin paljon. Katri Helena luki itse äänikirjan. Kirja on ilmestynyt jo pari vuotta sitten, mutta nyt vasta tulin sen kuunnelleeksi. Katri Helena on ollut nyt paljon esillä ja sitä kautta tulin löytäneeksi tuon kirjan pariin.

Vielä muutama päivä elokuuta on jäljellä ja sitten sanotaan heipat elokuulle ja koko kesälle. Kiitos elokuu ja koko kesä. Ihania olitte! 

Ilmassa on jo syksyn tuntua. Mukavaa ensi viikolla alkavaa syyskuuta kaikille!

Nähtyä ja kuultua

Otin tähän Nähtyä ja kuultua-postaukseen "nähtynä" pätkän meidän viimeisimmältä lähimatkalta ja "kuultuna" kolme uutuus äänikirjaa, joista pidin ja joille annan 5/5 tähteä arvosanan.

Viimeisin lähimatkakohteemme miehen kanssa suuntautui noin 6600 asukkaan Suonenjoelle. Suonenjoki on tuttu monelle mansikkatiloistaan ja Mansikkakarnevaaleista. Aikamme kaupungin keskustassa pyörittyämme suuntasimme Iisveden kaupunginosaan. Satamassa käynnin jälkeen matka jatkui historialliselle Kolikkoinmäelle, josta alapuolen kolme kuvaa on.

Kolikkoinmäen persoonallinen puutaloalue nousi 1920-1930 kivikkoiselle mäelle asuinkäyttöön sahatyöväen  rakentamana. Mökeissä asuttiin tiiviisti. Pienessä hellahuoneessa saattoi asua oman perheen lisäksi useampi "kortteerimies". 

YLE Elävä arkistosta löytyy mielenkiintoinen dokumenttiohjelma Kolikkoinmäki-Savon Pispala.

Kolikkoinmäen asuntoja on suojeltu ja kunnostettu. Paikalta löytyy myös Suonenjoen kaupungin ylläpitämä työläiskotimuseo, joka käytimme aikana oli valitettavasti tältä kesältä jo suljettu. Nykyään asunnot on yksityisomistuksessa.

Olen kolmen viimeisen vuoden aikana kuunnellut lukemattoman määrän äänikirjoja. Äänikirjoista tykkään, koska yleensä kuunnellessa neulon tai täytän samalla sanaristikoita. Koska olen intohimoinen äänikirjojen kuuntelija, ajattelin ottaa silloin tällöin blogiini esittelyyn omia suosikkikirjoja.

Nämä kolme nyt mukaan ottamaani kirjaa on uutuuskirjoja.

Raija Orasen romaani Ruhtinatar on historiallinen, osittain faktaan perustuva romaani. Se kertoo kuinka  arvostetun hovitallimestarin tytär Natalia Naryshkina naitetaan Venäjän toiseksi rikkaimpaan  Demidovien sukuun. Hänestä tulee rikkauksien keskellä elävä ruhtinatar. Vuonna 1917 keisarikunta murtuu ja Demidovit pakenevat Karjalasta syvemmälle Suomeen. Vuosien kuluttua, rikkauksien haihduttua yksin jäänyt Natalia kokee myös pohjattoman köyhyyden, mutta sitkeänä naisena hän selviää.

Anu Vähäahon romaani Meri välissämme on koskettava romaani kahdesta sisaruksesta. Sisaruksista Elli on vasta lapsi kun hän muuttaa isänsä kanssa Amerikkaan. Vuosien kuluttua Ellistä on tullut New Yorkin seurapiirien jäsen, vauras leski ja tunnettu hyväntekijä. Sisaruksista kotimaahan jäänyt, kovan lapsuuden kokenut Pauliina kutsuu sisarensa Ellin kihlajaisiinsa Suomeen. Elli ottaa kutsun vastaan ja saapuu ensimmäisen kerran lähtönsä jälkeen Suomeen. Löytävätkö siskokset yhteyden vuosikymmenten jälkeen. Romantiikkaa, ihmissuhdedraamaa ja upeat historialliset puitteet löytyy tästä romaanista.

Iida Ahon Perhosten päiviä on romaani nuoresta helsinkiläisnaisesta Ursulasta, joka matkustaa Pohjois-Pohjanmaalle auttelemaan leskeksi jäänyttä isäntää maatalon töissä. Isännän pojalle Pentille asia tulee yllätyksenä, eikä hänen mielestään maatilalle tarvita Ursulan kaltaista apuvoimaa. Pentti on valmis passittamaan Ursulan saman tien takaisin Helsinkiin. Mutta yllättävien sattumien myötä Ursulan lähtö viivästyy. Romaanissa eletään kesää 1973. Kirja tuo tullessaan ihanan, lämpimän tuulahduksen  70-luvulta.

Tähän postaukseen tulikin aimo annos historiaa. Mukavaa elokuun jatkoa kaikille!

Kävelylenkki Pieksämäellä

Reilun 17000 asukkaan Pieksämäki on kompakti kaupunki. Kaikki palvelut löytyvät kävelyetäisyydeltä. Pieksämäki on puutarhamainen kaupunki Pieksäjärven rannalla. Se tunnetaan myös lempinimellä "puistokaupunki", koska sen ilme on vehreä ja puistomainen. 

Teemme usein miehen kanssa kävelylenkkejä ympäri kaupunkia. Nyt otan teidät mukaan yhdelle lenkillemme.

Meidän kävelylenkin ensimmäinen pysähdys oli torin laidalla kukka-asetelmien kuvaaminen, kuinkas muuten. Minä kun en pääse kukkien ohi millään ottamatta kuvaa niistä. Itse tori on vilkas ja siellä on usein erilaisia tapahtumia. Kesäisin sieltä löytyy vakituisesti pari kahvila- ja ruokapaikkaa sekä kukkia myyvä kioski. Joka kuukauden ensimmäinen maanantai torilla on markkinapäivä.

Matkamme jatkui torilta Keskuskadulle. Keskuskadun varrella on muun muassa kauniita vanhoja rakennuksia, puistoja ja kivijalkamyymälöitä.

Keskuskatu on pitkä bulevardimainen puistokatu, joka kulkee kaupungin halki. Kuvan otin viikonloppuna aamulla, kun kaupunki oli vielä hiljainen ja vasta heräili. Hetken kuluttua näkymän täytti vilkas elämä. 

Meidän matka jatkui pitkin Keskuskatua, mistä käännyimme kohti rantaa.

Matkalla ohitimme kulttuurikeskus Poleenin. Poleenin tilat on suuret ja siellä on erilaisia esiintymisiä ja tapatumia vuoden mittaan. Itse kävin viimeksi tyttären kanssa katsomassa Tanssien Tähtiin Show 2025 Poleenissa. Lisäksi Poleenissa sijaitsee muun muassa kaupunginkirjasto ja kahvila.

Meidän matka jatkui pitkin Pieksäjärven rannan kävelykatua. Kävelimme rantapuiston halki. Ohitimme Lidlin ja Citymarketin ja päädyimme Pieksämäen asemalle.

Pieksämäki on rautateiden risteysasema ja täältä pääsee junalla eri puolelle Suomea. Kuvassa näkyy yksi suuaukko uudistettuun, älylaitteilla varustettuun asematunneliin. Asematunneli on Suomen pisin, katoksineen 236 metriä pitkä.

Veturitallien kohdalla piti kaivaa taas kamera esiin. Veturitallien tiloissa toimii Ukko Bistro & Deli -ravintola sekä siellä on myös muuta pientä toimintaa. Veturitallien tiloissa on myös tapahtuma-areena Veturitori. Siellä järjestetään puolestaan ohjelmaa tansseista myyjäisiin ja kaikkea siltä väliltä. Veturitallien jatkeena on Prisma, jossa tuleekin käytyä usein ostoksilla. 

Meidän kävelylenkkimme suuntautui tästä kotiin.

Tässä tulikin kävelylenkin varrelta esiteltyä Pieksämäkeä samalla. Mukavaa elokuun jatkoa kaikille. 

Lähimatkailua ja vierailuja

Heinäkuun alku oli kolea ja pohjoistuuli puhalteli usein. Kahdestoista heinäkuuta tuli helteet ja ne jatkuu edelleen eikä ne taida ihan lähiaikoina olla ohi menemässäkään.

Tänä kesänä ollaan miehen kanssa harrastettu lähimatkailua. 

Kaukaisin matkakohde on ollut matka Imatralle serkun luo vieraisille. Meiltä matkaa sinne tulee 180 km, joten kaukana sekään ei ole. Imatran seutu on minulle tuttua, sillä olen syntynyt ja asunut neljä ensimmäistä elinvuotta siellä. Mummo ja pappa asui Imatran kupeessa Rauhassa kuolemaansa asti ja heidän luonaan käytiin joka kesä.

Yksi kesän reissuista suuntautui Etelä-Savoon Pertunmaalle siellä asuvan serkun luo. Pertunmaa on Savon eteläisintä kärkeä. Pertunmaan kaksi taajamaa ovat Kirkonkylä ja Kuortti. Pertunmaa liitettiin Mäntyharjuun tämän vuoden alussa. Mäntyharju on yksi Suomen suosituimmista mökkikunnista. Kesän aikana asukasluku kasvaa huomattavasti mökkiläisten ansiosta.

Heinävedelle tehtiin päiväreissu. Moni tietää Heinäveden ortodoksi luostareista. Siellä sijaitsee Valamon munkkiluostari ja Lintulan nunnaluostari. Vanamon luostari on yksi Suomen merkittävimmistä käyntikohteista. Tällä reissulla ei käyty siellä, koska olemme vierailleet siellä  aikaisemmin jo pariinkin otteeseen. Sen sijaan keskityttiin Heinäveden luontoon ja kirkonkylään. Runsas viidesosa kunnan pinta-alasta on veden peitossa. Rannat ovat jyrkät ja kalliot nousevat jyrkästi järven pinnasta monesti kymmeniä metrejä. Korkeuserot ovat suuria. Satamassa poikettiin ihailemassa järvimaisemaa ja istahdettiin kahville sataman kauniiseen kahvilaan.

Matkareitit olemme valinneet yleensä niin, että saadaan matkan varrella ihailla järvimaisemia ja kaunista maaseutua. Viimeisimmällä reissulla vastaan tuli alimman kuvan violetin sininen pelto. Tällaista ei oltu aikaisemmin nähtykään. Pellon tuoksu oli melko voimakas. Kotona asiaa tutkittua selvisi, että pellolla kasvava kukka on aitohunajakukka. Aitohunajakukkaa viljellään muun muassa hunajatuotantoa varten. 

Leppoisaa heinäkuun loppua kaikille!

Heinäkuulta poimittua

Heinäkuu on ollut mukava kuukausi. Ollaan ehditty miehen kanssa tehdä kivoja juttuja, joista ajattelin nostaa nyt muutaman tänne blogiinkin.

Neljästä lastenlapsestamme kolme on syntynyt heinäkuussa. Niinpä kuukauteen on mahtunut iloista synttärihumua, kun olemme juhlistaneet näitä ihania synttärisankareita. 

Kesäkahvila kierroksemme jatkuu. Viimeisimpänä kävimme Pieksämäellä Kartanomajoitus Sofia & Angeliquen pihapiirissä sijaitsevassa  Aittakahvilassa. Kesäkahvilat sijaitsee yleensä jossain idyllisessä paikassa kuten tämä Aittakahvilakin.

Lähimatkailureiteillä vastaan on tullut kaikenlaista kaunista, niin kuin  nämä valtavan kauniit käsityöt. Näillä on vuorattu kokonainen traktori, Ferguson. Tämä on nähtävänä Joroisten Jari-Pekka huoltoaseman sisätiloissa. Joroinen on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa.

Heinäkuun alku oli viileä ja sateinenkin. Mutta tulihan ne helteetkin sieltä.

Lähimatkailu reissuillamme olemme ihailleet maisemia ja upeita luonnonkukkia niityillä ja teiden varsilla. Eilen ihailimme valkoisena pilvenä olevia päivänkakkaroita. Ne levittäytyivät ajotien molemmin puolin kunniakujaksi. Sitä ennen oli koiranputkea, ketoneilikkaa, niittyleinikkiä ja mitä näitä kauniita luonnonkukkia nyt onkaan.

Leppoisaa heinäkuun jatkoa kaikille!

Kesäkuulta koottua

Kesäkuu lähenee loppuaan, joten nyt on hyvä hetki tehdä pieni kooste kesäkuun touhuista.

Parhaiten kesäkuusta jäi mieleen juhannusaatto, jota vietettiin isolla porukalla mökkeillen. Grillattiin, syötiin, kahviteltiin, saunottiin ja uitiin. Istuttiin rannassa pitkän hirsipöydän ääressä. Sää suosi meitä ja hyttysetkin pysytteli poissa. Ihana aatto oli parhaassa seurassa.

Kesäkuussa ollaan miehen kanssa bongattu taas muutama kiva uusi kesäkahvila. Kesäkahvilat sijaitsee yleensä mielenkiintoisissa paikoissa. Vanhat kartanot, koulut ja muut tunnelmalliset paikat on remontoitu kesäkahviloiksi. Yläpuolen kollaasin kuvat otin Pieksämäen Jäppilän kirkonkylässä sijaitsevalta Heponiemen tilalta, jonka vanhan navetan kunnostetussa kivijalassa, entisen karjakeittiön kohdalla toimii kesäkahvila. 

Lähimatkailu on meille tämän kesän matkailujuttu. Kesäkahviloiden lisäksi tutustutaan lähiseutujen kyliin ja nähtävyyksiin perusteellisemmin. Yläpuolen kuvat on Etelä-Savoon kuuluvalta Kangasniemeltä. Luonnonkauniilla Kangasniemellä asukkaita on reilu 5000, mutta kesäaikaan asukasmäärä tuplaantuu kesäasukkaiden ansiosta. Kahvila Reissupannu sijaitsee Valtatie 13. varrella järven rannalla. Kahvittelun jälkeen ajeltiin kylän keskustaan Rantatorille. Käytiin katsastamassa Pirtin Perinnepuiston kukkatilanne. Käyntimme aikana puistossa kukki mm. erilaiset ruusut. Puistoalue ei ole kovin suuri, mutta sinne on koottu yli 200 vanhaa kangasniemeläistä perinnekasvia.

Pieksämäen Paltaselta löytyy kesäkahvila sekä sen yhteydestä Paltasen esteetön suopuisto. Kesäkahvilan munkkikahvien jälkeen suunnattiin suopuistoon. Hieno juttu kun tällaisia paikkoja on missä jokaisella kuntoon katsomatta on mahdollisuus päästä luonnon keskelle.

Kelien puolesta kesäkuu on ollut muutamaa hellepäivää lukuun ottamatta viileä. Minua se ei ole haitannut, kun en helteiden ystävä olekaan. Kävelylenkit on mukava tehdä viileämmässä säässä.

Tiistaina siirrytään jo heinäkuulle. Ihanaa alkavaa heinäkuuta kaikille!

Kesäkuun alkupuoli

Juhannusviikkoa eletään jo. On tämä Suomi jännä maa kun talvella on valoisaa aikaa päivästä vain hetki ja tähän aikaan vuodesta valoisaa jatkuu lähes vuorokauden ympäri.

Katselin edellisen postauksen kesäsuunnitelmia ja ajattelin kirjoitella nyt mitä niistä olen ehtinyt jo toteuttaa.

Perheen kanssa ollaan tavattu usein, isommalla ja pienemmällä kokoonpanolla. Juhannusta vietetään yhdessä isolla porukalla.

Kävelylenkkejä on tehty miehen kanssa sekä kaupungilla että luonnossa patikoiden. 500000 askelen kävelyhaastettani on jäljellä vielä vajaa 20 päivää ja haaste etenee suunnitelman mukaan.

Sarjoja ollaan katsottu miehen kanssa yhdessä. Äänikirjoja olen kuunnellut useamman. Viimeisimpänä kuuntelin Karin Härjegårdin romaanin Onnen ompeleet. Kirja on lämminhenkinen feelgood-romaani unelmista, rohkeudesta ja uusista aluista. Pidin kirjasta.

Kotoiltu on sekä Jyväskylässä että Pieksämäellä. Parvekkeille laitoin kesäkukkia. Pelargoniaa, begoniaa ja daaliaa. Kevääksi ostamani orvokki kukkii vielä runsaasti, joten jatkakoon parvekkeella kukkimistaan.

Lähimatkailtu on eripuolella Keski-Suomea ja Savoa. Tykkään kovasti maaseuturetkistä. Kesäkahvilakierros korkattiin, mutta monta suunniteltua kesäkahvilaa on vielä käymättä.

Serkkutapaamiset on vielä edessäpäin. Samoin ystäväpariskunnan luona käynti Saarijärvellä.

Uutena suunnitelmana on Äänekoski-päivä ystävän kanssa. Vietimme lapsuuden ja nuoruuden parhaina ystävinä Äänekoskella. Niin paljon meillä on yhteisiä muistoja noilta ajoilta. Nyt ajateltiin käydä usean vuosikymmenen jälkeen katsomassa miten Äänekoski on muuttunut. Vuosikymmeniä on tosiaan kulunut noista ajoista, mutta ystävyys jatkuu edelleen. Nyt on jo lastenlapsiakin meillä molemmilla.

Hyvää juhannusta kaikille!

Suunnitelmia kesälle

Kesä on nyt täällä. On vihreää, vehreää ja luonto on niin kaunis. Koristeomenapuut, tuomet ja voikukat kukkii parhaillaan meillä valtoimenaan. En muista, että olisivat noin runsaasti aikaisemmin kukkineet kuin mitä tänä vuonna. Kohta niiden kukinta ohi, mutta sitten tuleekin jo syreenit ja muut ihanuudet joiden kukat ovat juuri aukeamassa. 

Vaikka tykkään elää päivä kerrallaan, niin jotain suunnitelmia on aina kiva olla. Ainakin seuraavia olen ajatellut vielä tälle kesälle:

- Käydä miehen kanssa serkkuni luona Imatralla sekä toisen serkun luona Pertunmaalla. Samoin vierailla ystäväpariskunnan luona Saarijärvellä.

- Viettää perheen kanssa paljon yhteistä aikaa. Suurin osa perheestä asuu Jyväskylässä, mutta myös Mikkelistä löytyy perhettä. Pääasiassa suvun takia haluammekin pitää kakkosasunnon Jyväskylässä. 

- Kuunnella äänikirjoja ja katsoa sarjoja.

- Käydä kesäkahviloissa. Meillä on Pieksämäellä kymmenen kesäkahvilan Sip n´ Cruice - kesäkahvilakierros. Kesän aikana ajateltiin kiertää nämä kahvilat. Tänään on tarkoitus aloittaa kierros jota jatketaan sitten kesän ajan.

- Tehdä kävely- ja pyörälenkkejä. 100 päivän kävelyhaasteestani on jäljellä 30 päivää. Haaste on edennyt hyvin ja sen aion viedä loppuun.

- Lähimatkailua Keski-Suomessa ja Savossa. Sekä Keski-Suomesta että Savosta löytyy paljon mielenkiintoista nähtävää ja kauniita maisemia. 

- Kotoilua, kotoilua ja kotoilua.

 Onko sinulla paljon suunnitelmia kesälle? Ihanaa kesää kaikille!

Kauniit kukkaistutukset

Olen jo useana vuonna ihaillut Pieksämäen keskustan kauniita kevätkukkaistutuksia. Eikä ne pettänyt tänä keväänäkään. Mitä erilaisempia sipulikukkia siellä kukkii nyt. Melkoista väri-ilottelua.

Luonto on muuttunut vihreäksi ja monet puut, pensaat ja luonnonkukat kukkii jo. Tämä aika vuodesta on niin kaunis ja tätä kukkaihanuutta jatkuukin sitten pitkälle eteenpäin. 

Toukokuussa aurinko on paistanut paljon, mutta sää on pysytellyt viileänä. Tosin minua se ei ole ulkoillessa haitannut, kun on vaan ollut tarpeeksi vaatetta päällä. 100 päivän kävelyhaastettani on jatkunut 61 päivää. Mitattuja askelia on kertynyt 317 000, joten olen pysynyt tavoitteessa.

Mukavaa toukokuun loppua kaikille!

Voguen 73 kysymystä

Voguen 73 kysymystä on tunnettu kysymyspatteristo, johon julkisuuden henkilöt ovat vastailleet jo vuosia. Kotona kirjassa-blogin Ranjan oli tehnyt kivan haasteen, joka pohjautuu vapaasti suomennettuna Ainsley MacIntyren blogista löytyneeseen Voguen 73 kysymystä haasteeseen.

1. Paras aika vuorokaudesta?

Tähän on helppo vastata. Aamu ja aamun ensimmäinen kahvihetki.

2. Suurin heikkoutesi?

Kyllä se varmaan kahvi on. 

3. Mikä on suurin vahvuutesi?

Positiivinen elämänasenne.

4. Tärkein oppimiskokemuksesi?

Tähän ikään mennessä elämä on opettanut paljon.

5. Täydelliset treffit?

Hyvä ruoka tunnelmallisessa paikassa ilman kiirettä, leppoisa kävelylenkki päälle ja lopuksi kahvihetki yhdessä.

6. Mikä on pahe, josta haluaisit luopua?

Turha "niuhottaminen". 

7. Sinulle tärkeä aihe?

Perhe, terveys, koti ja kotimaa.

8. Paras kohteliaisuus, jonka olet saanut?

Kun kuulen sanat, että "onneksi olet syntynyt" tai "olet tärkeä", ne tuntuu mukavalle.

9. Milloin tunnet olosi inspiroituneimmaksi?

Kun suunnittelen jotain uutta. Olkoon se käsitöihin, askarteluun tai liikuntaan liittyvää.

10. Makeaa vai suolaista?

Suolaista.

11. Mitä laulua voit kuunnella repeatilla?

Kuuntelen vähän musiikkia, eikä sieltä nouse mitään erityistä kappaletta mieleen.

12. Mikä saa sinut hymyilemään eniten.

Ihanat ihmiset.

13. Mitä ihmiset ei tiedä sinusta?

Aikoinaan haaveilin kirjoittavani kirjan. Oikeasti aloitinkin sen jo, mutta kirja jäi kesken. Taidot ei riittäneet kirjan kirjoittamiseen.

14. Matala- vai korkeakorkoiset kengät, vai kenties tennarit?

Riippuu tilanteesta. Juhlissa korkeammat korot, muuten matalammat tai tennarit.

15. Vintagea vai uutta?

Pidän kyllä vintagestakin, mutta vastaan silti että uutta.

16. Kolme asiaa, joita ilman et voi elää?

Läheiset, koti ja elämä ilman kahviakin tuntuisi ankealle.

17. Ikkuna- vai käytäväpaikka?

Ikkunapaikka. 

18. Tämänhetkinen tv-sarjapakkomiellehahmo?

En keksi ketään tv-sarjapakkomiellehahmoa, mutta esimerkiksi Vera Stanhope on mainio.

19. Nahkaa vai pitsiä?

Mukavat vaatteet, joissa voi olla nahkaa tai pitsiä.

20. Elämäsi suurin seikkailu?

Kyllä se on elämä itse.

21. Miten kuvailisit itseäsi kolmella sanalla?

Aamunvirkku, illantorkku, sosiaalinen introvertti.

22. Tämän hetkinen lempivaate?

Mekko. Kotona käytän aina mekkoa ja lämpimällä säällä usein myös ulkona.

23. Vaate, joka jokaisella olisi oltava?

Ainakin tällä hetkellä lämmintä päälle pantavaa, kun keli on niin kylmä.

24. Mikä inspiroi sinua elämässäsi eniten juuri nyt?

Elämä yleensä inspiroi.

25. Paras neuvo, jonka olet saanut?

Sanonta: " Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin".

26. Mistä tykkäät marista?

Liikenteessä kun joku törttöilee ja autoilee holtittomasti.

27. Timantit vai helmet?

Timantit.

28. Mihin kiinnität huomiota ensi tapaamisella?

Ulkoinen olemus ja käyttäytyminen.

29. Mitä kadut eniten?

Toki elämässä on asioita, mitkä olisi voinut tehdä fiksummin, mutta en nyt muista mitään erikoista asiaa mitä katuisin.

30. Mitä kuuntelet tällä hetkellä eniten?

Äänikirjoja. Niitä tulee kuunneltua paljon.

31. Lempilautapelisi?

Aikoinaan pelattiin paljon Trivial Pursuit-peliä. Siitä tykkäsin.

32. Kielletty nautinto?

En keksi mitään tähän.

33. Minkä kirjan sait viimeksi loppuun?

Kuuntelin Maija Kajannon uuden kirjan Pyykkipäivä. Kirja kertoo kolmekymppisestä Inkasta, joka  palaa Australiasta kotikaupunkiinsa ja päättää avata 50-luvun tyyliin sisustetun pesulan kaupungin keskustan tuntumaan. Pidin kirjasta.

34. Mitä luet juuri nyt?

Kuuntelen Enni Mustosen uutta kirjaa Matriarkka. Aloitin juuri kirjan, enkä osaa vielä sanoa kirjasta mitään. Mutta Enni Mustosen kirjat ovat yleensä olleet suosittuja ja olen niistä itsekin pitänyt.

35. Miten aloitat päiväsi?

Laitan aamukahvin tippumaan.

36. Lempijuhlasi?

Joulu. Joulussa on ihan oma tunnelmansa.

37. Kenen vaatekaapin ratsaisit?

En keksi ketään erikoista ihmistä, jonka vaatekaapille tahtoisin.

38. Kenen kanssa vaihtaisit elämiä päiväksi?

Jonkun hyvää ja mielenkiintoista elämää viettävän jonka elämä eroaa täysin omasta elämästäni. Aikakaudellakaan ei ole väliä.

39. Mitä olet aina halunnut tehdä mutta et ole koskaan uskaltanut?

Olen mennyt tukka hulmuten eteenpäin. Välillä rohkeastikin, mutta se on kannattanut. Nyt ei tule mitään mieleen, mitä en olisi uskaltanut tehdä.

40. Mitä olisit halunnut tietää 19-vuotiaana?

Olisin sanonut 19-vuotiaalle itselleni, että kun elämässä tulee vaikeita hetkiä eteen, niin niistäkin selviää. Elämä kantaa.

41. Käsilaukussasi puhelimen ja lompakon lisäksi?

Avaimet, lukulasit, paperinenäliinoja.

42. Jos et olisi nykyisessä ammatissasi, mikä olisit?

Olen ollut jo muutaman vuoden eläkkeellä ja tykkään. En vaihtaisi mihinkään.

43. Mitä et osaa tehdä?

En ole ikinä saanut yhtään leukaa vedettyä, vaikka yritystäkin on joskus ollut.

44. Paras lomamatka?

Kristina Regina laivalla tehdyt risteilyt. Laiva seilasi yön ja aamulla pysähdyttiin eri satamiin ja niistä käsin tehtiin retkiä maihin erilaisiin kohteisiin. Reginan kyydissä tuli seilattua useammalla merellä ja tutustuttua usean eri maan nähtävyyksiin.

45. Mihin kaupunkiin haaveilet matkustavasi?

Tällä hetkellä en haaveile matkustavani minnekään, mutta jos ystäväpariskunta muuttaa suunnitelmiensa  mukaan pitemmäksi ajaksi Gran Canarialle, mistä pariskunnan mies on kotoisin, niin sitten haaveilen matkasta tapaamaan heitä Las Palmasiin Gran Canarialle.

46. Kun matkustat, mitä on aina mukanasi?

Passi.

47. Lempi ruoka?

Kotiruoka yleensä.

48. Lempi jälkiruoka?

Jäätelö ja kahvi.

49. Lempisnack?

Pähkinät.

50. Elokuva, joka sai sinut itkemään?

En nyt muista mitään erityistä elokuvaa, mutta liikutun helposti ja olen itkenyt useamman elokuvan aikana. Tai ainakin nieleskellyt kyyneliä.

51. Lempielokuva viiden viime vuoden ajalta?

Tämä on jo vanha elokuva, mutta tämän katsoin viimeksi. Elokuva oli vuonna 2013 suosituin kotimainen elokuva, Armi Toivasen tähdittämä 21 tapaa pilata avioliitto. Silloin ostettiin elokuva DVD:nä. Katsottiin pari päivää sitten elokuva uudelleen ja hyvältä se vaikutti edelleen.

52. Minkä taidon haluaisit?

Soittaa pianoa taitavasti.

53. Lempitreenisi?

Aikoinaan tykkäsin spinningistä, mutta sitä en ole enää harrastanut. Nyt ei ole mitään varsinaista lempitreeniä. 

54. Suosikkibändisi?

Portion Boys. Tykkään heidän reippaasta lavaesiintymisestään ja musiikistaan. Lisäksi he vaikuttavat miellyttäviltä ihmisiltä.

55. Suosikki pikaruokatilauksesi?

Pizza. Täytteenä kinkku, ananas, aurajuusto.

56. Mitä et halua tehdä vielä kymmenen vuoden päästäkin?

En halua pahoittaa kenenkään mieltä.

57. Suloisinta maan päällä?

Pienet lapset ja eläinten poikaset.

58. Paras asia, mikä on tapahtunut tänä vuonna?

Vuosi on ollut kaiken kaikkiaan hyvä eikä ole yhtä parasta asiaa.

59. Lempicocktailisi?

En käytä alkoholia lainkaan ja alkoholittomatkin cocktailit on jäänyt juomatta.

60. Mikä elokuva saa sinut nauramaan makeimmin?

21 tapaa pilata avioliitto nauratti edelleen.

61. Mitä syöt yleensä päivälliseksi?

Kotona valmistettu keitto tai jokin salaatti.

62. Mitä syöt yleensä lounaaksi?

Vaihtelevasti jotain kotiruokaa. 

63. Mitä syöt yleensä aamiaiseksi?

Meillä on miehen kanssa oma sekoitus. Vähän muroja, kaurahiutaleita, Weetabixiä, hunajaa ja kauramaitoa sekoitettuna keskenään.

64. Mikä on lempiasiasi maailmassa?

Yhteiset hetket läheisten kanssa.

65. Lempivärisi?

Tykkään monesta väristä, mutta viimeisimpänä lempivärieni joukkoon on tullut keltainen. Väri josta en  ennen pitänyt.

66. Minkä värisiä vaatteita käytät eniten?

Takit ja pitkät housut on lähinnä mustia. Joten kyllä se musta on.

67. Mitkä kolme sanaa kuvaa Suomessa asumista?

Luonto, vuodenajat, rakas kotimaa.

68. Pidätkö yllätyksistä?

Joku pieni, iloinen yllätys on kiva.

69. Mitä olet oppinut kantapään kautta?

Varmaan moniakin asioita, mutta en nyt muista mitään erikoista.

70. Mihin olet kyllästynyt?

Kaikenlaiseen turhaan valittamiseen.

71. Kenen puoleen käännyt surullisena?

Aviopuolison, mutta myös tytär ja paras ystävä ovat luottohenkilöitäni.

72. Minkä trendin haluaisit katoavan ikiajoiksi?

Liian kevyissä vaatteissa liikkumisen kylmällä säällä.

73. Mitä halusit elämältä 12-vuotiaana?

Nyt en muista, mutta noihin aikoihin kinusin kasettimankkaa itselleni ja sainkin sen sitten.

Kiva haaste oli, vaikka vaatikin paljon aikaa ja miettimistä:)

Mukavaa toukokuun jatkoa kaikille!

Suunnitelmia toukokuulle

Toukokuu on lempparikuukauteni. Luonto vihertää, järvet on vapautunut jäästä, maasta nousee mitä erilaisempia kukkia, on valoisaa eikä hyttysiä sun muita ötököitä ole vielä.

Toukokuulle meillä on jo miehen kanssa muutama suunnitelma valmiina:

- Äitienpäivä onkin jo viikon päästä. Sitä juhlitaan äitini luona. Samalla juhlistetaan veljeni eläkkeelle pääsyä.

- Käydään kylässä maalla ystäväpariskunnan luona. Ohjelmassa on ulkona kahvittelua ja makkaranpaistoa. Paljon meillä riittää aina juteltavaa. Muistellaan menneitä, jutellaan tästä hetkestä ja suunnitellaan jo seuraavaa tapaamista. 

- Poika vuokrasi puolisonsa kanssa kesäksi mökin järven rannalta. Heidän luokse ollaan menossa viettämään mökkipäivää.

- Toukokuussa tavataan myös muuta perhettä. 

- Meillä on jo lunastetut junaliput käyttämättä Pieksämäki-Jyväskylä-Pieksämäki välille. Ne näyttää olevan voimassa enää toukokuun ajan. Joten junailua on myös tiedossa.

- Kotoilua, kotoilua, kotoilua ja pieniä retkiä lähiseuduille kävellen, pyöräillen ja autoillen.

Aika menee niin hurjan nopeasti. Toivottavasti toukokuu ei mene liian nopeasti ohi vaan kestää pitkään. 

Ihanaa toukokuuta kaikille!

Hyvää vapun aikaa

Vappu on vanha kevään juhla. Aikoinaan vappuna juhlittiin sitä, että kesä voittaa talven pimeän. Netin syövereistä löytyy paljon mielenkiintoista tietoa vapusta kautta aikojen. Lämpötilojen suhteen vappua on vietetty yli +20 asteen lämmössä, mutta on ollut myös vappuja kun lämpötila on jäänyt miinuksen puolelle. Tilastojen mukaan yleisin lämpötila on vappuna maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin +10-15 astetta. Tänä vappuna taidetaan jäädä alle tuon lämpötilan niin viileää sääennuste lupailee.

Venytä, venytä, jousta, jousta.

Kyykkyyn mene ja yritä nousta.

Heiluta peppua ja nosta jalkaa.

Siitä se vappurieha alkaa.

Hauskaa vappua kaikille!

Välipäiviä

Tänä vuonna pääsiäisen ja vapun väliin mahtuu vaan muutama arkipäivä. Ne meikäläisellä meneekin sillä tutulla arjen rutiinilla. Aamulla herättyä laitan ensimmäisenä kahvin tippumaan ja sillä se päivä vierähtää mukavasti käyntiin. Illalla olen viimeisenä merkannut päivän askeleet vihkoon johtuen 500000 askeleen kävelyhaasteestani. Tähän mennessä haasteeni on edennyt suunnitelmien mukaan.

Kuvien valkoisen atsalean ostin torin kukkakauppiaalta. Jotenkin miellän valkoisen atsalean joulun kukaksi, mutta hienostihan se sopii muinakin vuodenaikoina kotia koristamaan.

Äänikirjoista viimeisimpänä kuuntelin Ruth Kvarnström-Jonesin kirjan Grand-hotellin upeat naiset. Kirja on historiallinen hyvänmielen romaani Tukholmasta. Se kertoo joukosta ahkeria naisia pelastamassa upeaa tukholmalaishotellia. Jokaisella naisella on oma mielenkiintoinen tarinansa. Pidin kirjasta niin paljon, että ajattelin kuunnella sen joskus myöhemmin uudestaan.

Mukavaa huhtikuun loppua kaikille!

Hyvää pääsiäisen aikaa

Tänä vuonna pääsiäinen sijoittuu myöhäiseen ajankohtaan. Tänään vietetään kiirastorstaita, huomenna on pitkäperjantai, sitten lankalauantai ja sukkasunnuntai. Maanantailla, toisella pääsiäispäivällä ei taida sen erikoisempaa nimeä olla. 

Jos oiskin niin iso suklaamuna,

et´ kuljettamiseen tarvittais´ juna.

Mut´ eihän sellaisia mikään tipu muni,

se on vain pääsiäisen haaveuni.

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Neljä asiaa elämästä

Aikoinaan blogeissa kiersi Kolme asiaa elämästä -blogihaaste. Tämä postaus ei mene sen haasteen mukaan, mutta vähän sinne päin kuitenkin. Vanhasta blogihaasteesta otin suoraan yhden kohdan mukaan. Nyt vastaan neljään asiaan neljällä kohdalla. 

Neljä paikkaa, joissa olen asunut

Äänekoski: Muutimme perheen kanssa Äänekoskelle, kun olin vajaa viisi vuotias. Äänekoskella vierähtikin lapsuus ja nuoruus aina aikuisuuteen asti.

Jyväskylä: Jyväskylässä asuin seuraavat kaksikymmentä vuotta. Lapset syntyivät Jyväskylässä ja siellä tein myös työurani. Meillä on edelleen toinen asuntomme Jyväskylässä. 

Toivakka: Toivakan Ruuhimäkeen muutimme maaseudulle. Ruuhimäessäkin vierähti kaksikymmentä vuotta. Sieltä käsin kävin edelleen Jyväskylässä töissä. Ruuhimäessä asumisen aikaan jäimme eläkkeelle miehen kanssa ja päätimme palata kaupunkiin palvelujen äärelle.

Pieksämäki: Ruuhimäestä kävimme usein Pieksämäellä. Kaupunki teki meihin vaikutuksen leppoisalla tunnelmallaan sekä sillä, että kaikki palvelut toimii kaupungin keskustassa kävelyetäisyydellä. Ostimme Pieksämäeltä asunnon ja Pieksämäellä asustellaan edelleen. Aikaa vietetään nykyään sekä siellä että Jyväskylän kodissa.

Neljä asiaa liikunnasta

Kävely: Ehdoton lempi liikuntamuotoni. Kaupunkikävely, luontokävely ja kävely yleensä.

Pyöräily: Pyöräily tulee kakkosena. Tosin liukkaan ja talven aikana pyörä pysyy varastossa.

Spinning: Tätä en ole harrastanut pitkään aikaan, enkä usko että kunto riittäisi enää edes tähän, mutta otin tämän mukaan kun siitä aikoinaan niin kovasti pidin. Liikuntakeskuksessa polkeminen ryhmässä, musiikin soidessa,  ohjaajan kannustusten saattelemana. Sisäpyöräily oli vaan niin parasta.

Pesäpallo: Nyt mennään vielä pitemmälle menneisyyteen. Pesäpalloa pelattiin paljon lapsuudessa sekä vapaa-aikana että koulussa liikuntatunnilla ja pidin hurjasti pesäpallosta.

Neljä muistoa matkoista

Kristina Regina laivalla tehdyt risteilymatkat: Yläpuolen kuvassa tuo laiva näkyykin valkoisena Nizzan satamassa. Reginan kyydissä seilattiin Välimerellä, Itämerellä ja Atlantin aalloilla. Laiva vaihtoi yön aikana satamaa ja usein maatakin. Me päästiin laivan mukana 14 eri maahan. 28:sta eri satamasta käsin tutustuttiin erilaisiin paikkoihin. Jos Kristina Regina risteilisi edelleen hypättäisiin miehen kanssa kyytiin, mutta nykyään laiva seisoo Turun Aurajoessa hostelli- ja ravintola- sekä museoaluksena S/S Bore nimisenä.

Kreikan saaret: Kreikan saaristossa on jotain mikä on vedonnut tunnelmallaan. Ollaankin miehen kanssa reissattu useana kesänä jollekin Kreikan saarista. Tosin viimeisimpään reissuun on jo aikaa.

Puerto de la Cruz: Teneriffan Puerto de la Cruz oli pitkään meidän suosikki talvilomakohteista. Puerto tuntui kotoiselle ja sinne oli kiva palata aina uudelleen. 

Niilin risteily ja Egypti: Tämä matka on eksoottisin kaikista matkoistamme. Seilasimme pitkin Niiliä ja tutustuimme matkan aikana temppeleihin ja muihin historiallisiin nähtävyyksiin. Meille sattui vielä todella hyvä opas koko matkan ajaksi. Hän sai historian elämään silmien eteen. 

Samalla matkalla  vierailimme myös Kairossa ja siellä sekä Gizan pyramideilla että Egyptiläisessä museossa, missä on nähtävänä mm. Tutankhamonin täyskultainen naamio.

Neljä asiaa onnesta ja onnellisuudesta

Lasten syntymät: Kun sain pienen nyytin synnytyksen jälkeen kainalooni, niin sitä syvää onnentunnetta ei osaa edes sanoin kuvailla.

Perheen kokoontumiset: Onnellinen olen aina kun saan kaikki läheiseni ympärilleni. 

Eläkepäivät: Olen onnellinen kun saamme miehen kanssa viettää yhteisiä eläkepäiviä. Ollaan kuin paita ja peppu. Se kai kertoo kaiken.

Kodit: Onnellinen olen myös meidän kahdesta kodista. Molemmissa viihdytään niin hyvin.

Jos innostut vastaamaan näihin neljään asiaan omassa blogissasi, niin laita kommenttia niin tulen lukemaan sinun neljä asiaa elämästäsi.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille! 

Kävelyhaaste

Löysin kivan kävelyhaasteen. Haasteessa asetetaan itselle askeltavoite ja aikaa askelten keräämiselle on 100 päivää. Haaste vaikutti niin mielenkiintoiselle, että päätin ottaa sen mukaan omaan päiväohjelmaani.

Mietin, että tavoitteeni pitää olla sellainen, että sitä on mielekästä toteuttaa. Huomioin myös, että olen  aloittamassa pyöräilykauden,  joten pyöräily vie päivän kävelylenkeistä askeleineen siivun. Samoin mietin, että vaikka kotona touhuillessa tulee paljon askelia, niin en ala kotona kulkemaan askelmittarin kanssa, vaan askeleeni kerään pääasiassa ulkoillessa. Ja toki oma kuntokin täytyi huomioida, ettei tule haukanneeksi liian isoa urakkaa. Lopulta päätin laittaa tavoitteeksi 500000 askelta 100:n päivän aikana. Siitä tulee 5000 askelta päivälle.

Nyt olen toteuttanut muutaman päivän haastetta. Aloitin 29.3 ja sata päivää näyttää tulevan täyteen 6.7. Ensimmäiset päivät on mennyt hyvin. Askeleita on tullut päivässä reilusti yli tuon 5000 lukuun ottamatta eilistä, kun kävimme kyläilemässä enkä ehtinyt kuin pienelle kävelylenkille.  Mutta koska askeleita oli tullut jo reilusti varastoon, sain paikattua eilisen varastossa olleilla askeleilla. Päivän saldon merkkaan vihkoon, niin pysyn laskuissa mukana. 

Ajattelin silloin tällöin laittaa tänne blogiin miten haasteeni etenee. Yleensä innostun asioista helposti, mutta pitkäjänteisyys on niin ja näin. Mutta kun haaste on julkista, niin se varmaan auttaa innostuksen jatkuvan ja pääsen tavoitteeseen asti.

Ilmat viileni taas, mutta kiva ulkoilukeli siellä kuitenkin on edelleen. Mukavaa päivää kaikille!

15-vuotias blogi

Blogini täyttää tänään 15 vuotta. Selailin blogia taaksepäin ja tulihan siitä itselle melkoinen nostalgiamatka. Paljon olen vuosien varrella ehtinyt postailla tänne. Monet asiat on ehtinyt jo unohtua ja palasi mieleen blogia selaillessa.

Kun aloitin blogin asuttiin maalla ja olin vielä työelämässä mukana. Lapset oli jo muuttaneet pois kotoa ja perustaneet omat perheensä. Olin jo kahden pikkuisen mummi. Nyt vanhin lapsenlapsi tulee jo täysi-ikäiseksi tänä vuonna.

Vuosien varrella täällä on hoidettu kukkia, pihaa ja puutarhaa, sisustettu, askarreltu, tehty käsitöitä, patikoitu luonnossa, matkailtu kotimaassa ja ulkomailla, nautittu tavallisesta arjesta, juhlista, jouluista, pääsiäisistä ja vaikka mitä. Nämä sanat kirjoitin kun blogi täytti 7 vuotta ja hyvin ne sopii tähänkin synttärimuisteloon.

15 vuoden aikana blogistania on muuttunut paljon. Monet blogit on lopettaneet , mutta onneksi vieläkin löytyy blogeja luettavaksi. Itsellänikin oli hetki kun olin varma, että tämä blogi tuli tiensä päähän ja jää omaksi päiväkirjakseni. Ehdin siivoilla blogia ja poistin turhia postauksia. Mutta jokin tässä blogin pitämisessä kiehtoo ja kaivoin taas blogin esiin ja aloin päivittämään tätä. Kiva on ollut tehdä taas postauksia tänne.

Kiitos kaikille ketkä olette täällä vuosien varrella vierailleet.

3 x maaliskuussa

1. Aurinko on paistanut useana päivänä ja lämpötila on sahannut nollan molemmin puolin. Lumisadettakin on saatu ja yksi kunnon takatalvi. Kävelytiet on ollut välillä niin liukkaita, että kehoitettiin olemaan sisätiloissa koska terveyskeskukset oli ruuhkautuneet liukastuneista.

2. Sain äidiltä ennakkoon synttärilahjaksi keinutuolin. Toin sen tänne Pieksämäen kotiin. Siinä on tämä mummeli jo istunut ahkerasti, neulonut villasukkia ja kuunnellut samalla äänikirjoja. Nyt kuuntelussa on Jill Mansellin romaani Pitäisikö kertoa? Keveää kuunneltavaa neulomisen lomassa.

3. Kevätaurinko on herätellyt meitä miehen kanssa talvihorroksesta ja kotoiluhorroksesta. Ja onpa alettu tutkimaan lähialueiden karttoja sillä silmällä, että kunhan kevät kunnolla tulee, niin jotain pientä lähimatkailua aletaan harrastamaan. Eli jos meitä ei kohta löydäkkään kotoa, niin ainakin jostain lähialueelta retkeilemästä.

Aurinkoista viikon jatkoa kaikille!